Pitkät työpäivät ja vaatimukset venymisestä haastavat äitien mahdollisuuksia yhteensovittaa työtä ja perhettä. Yli puolet (60 %) Mothers in Business (MiB) -verkoston jäsenkyselyn vastaajista kertoo, että heidän on odotettu tekevän pitkiä työpäiviä. MiB ry peräänkuuluttaa työpaikoille perheystävällisempää kulttuuria vauhdittamaa tasa-arvon etenemistä työelämän johto- ja asiantuntijapaikoilla.
MiB ry:n jäsenkysely toteutettiin joulukuussa 2021 yhteistyössä VTT:n Gender STI -tutkimushankkeen kanssa, ja siihen vastasi 475 äitiä. Kyselyssä korostuivat erityisesti asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevien haasteet sovittaa yhteen perhe-elämää ja vaativaa työtä.
“Uralla eteneminen vaatii usein pitkiä päiviä ja lisääntyvää vastuuta. Jatkuva vaatimus pitkien työpäivien tekemisestä on omiaan vaikeuttamaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Vastauksista käy ilmi, että monella asiantuntijalla ja johtajalla työpäivät venyvät, ja lasten sairastaessa töitä yritetään tehdä iltaisin”, kertoo MiB ry:n toiminnanjohtaja Annica Moore.
Kyselyn avovastauksista käy ilmi, että ylitöitä koettiin tarpeelliseksi tehdä työnantajan tarpeiden mukaan tai työpaikalla ei ymmärretty tarvetta hakea lasta ajoissa päivähoidosta. Eräs vastaajista kertoo kokeneensa, että ura omalla alalla täytyy jättää kokonaan, jos ei ole mahdollisuutta tehdä pitkää työpäivää. Myös osa-aikatyön tekeminen koettiin johtotehtävissä hankalaksi.
“Perheelliset voivat tästä syystä joutua sulkemaan johtotehtävät kokonaan pois etenemisvaihtoehdoistaan. Perheystävällisyydellä voitaisiin murskata työelämän lasikattoja ja mahdollistaa tasa-arvoa myös etenemisessä johtotehtäviin.” Moore huomauttaa.
Mooren mukaan työpäivien venyminen on ongelmallista erityisesti naisille, sillä työn lisäksi naisille kasautuu usein myös vastuu lastenhoidosta ja kotitöistä. Tilastokeskuksen viimeisimmän ajankäyttötutkimuksen mukaan kotitöihin ja lastenhoitoon käytetty aika vuorokaudessa oli naisilla keskimäärin 221 minuuttia ja miehillä 153 minuuttia.
“Naiset ottavat vaativasta työstä ja pitkistä työpäivistä huolimatta miehiä enemmän vastuuta lastenhoidosta ja kotitöistä. Naisen tulisi samaan aikaan olla tekemässä tilinpäätöstä, hakemassa lasta ajoissa päiväkodista sekä pitämässä kotia puhtaana. Perheystävällisessä työelämässä tavoitteensa voi saavuttaa inhimillisen ja joustavan työajan puitteissa”, Moore painottaa.
Työkulttuuri voi synnyttää ja ylläpitää epätasa-arvoa
VTT:llä tutkijana toimiva Riina Bhatia on tutkinut erityisesti tieteen ja teknologian parissa työskenteleviä. Bhatian mukaan työelämän epätasa-arvoa voivat pitkien työpäivien vaatimuksen lisäksi synnyttää esimerkiksi negatiiviset sukupuolistereotypiat, kilpailulliset työkulttuurit tai työsuhteiden perustuminen toistuville määräaikaisille työsopimuksille.
“Työkulttuuri, jossa arvostetaan kovuutta ja paksunahkaisuutta saattaa johtaa tilanteeseen, jossa herkkyys ja empaattisuus näyttäytyvät osaamattomuutena”, Bhatia havainnollistaa. “Myös kilpailullinen työkulttuuri, joka esimerkiksi start up -yhteisöissä on yhdistetty kovuuteen ja pärjäämiseen, saattaa vaikeuttaa perheen ja työn yhteensovittamista. Tällainen kulttuuri yhdistettynä sukupuolistereotypioihin saattaa johtaa naispuolisten start up -yrittäjien syrjintään esimerkiksi rahoituspäätöksissä.”
MiB ry:n jäsenkyselyyn vastanneista 77 prosenttia oli kohdannut työelämässä sukupuoleen perustuvia stereotypioita. 70 prosenttia kertoi, että työyhteisössä oli vaadittu kovuutta tai paksunahkaisuutta. Myös varsinainen syrjintä on edelleen työelämässä valitettavan yleistä. MiB ry:n kyselyyn vastanneista 45 prosenttia kertoi kohdanneensa sukupuoleen perustuvaa ja 36 prosenttia perhetilanteeseen liittyvää syrjintää työelämässä.
“Kyselyn tulokset osoittavat, että naiset kohtaavat suomalaisessa työelämässä edelleen rakenteellisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka luovat epätasa-arvoa”, toteaa Bhatia. “Näitä tekijöitä olisi tärkeää työyhteisöissä tunnistaa, jotta tasa-arvoa voitaisiin aidosti edistää.”
Perheystävällinen kulttuuri edistää tasa-arvoa
Mothers in Business ry:n Annica Moore pitää tärkeänä huolehtia siitä, että jokaisella, niin työntekijöillä kuin johtajillakin, on mahdollisuus sujuvaan työn ja perheen yhteensovittamiseen:
“Perheystävällisyyteen panostaminen ei ole pelkästään pehmeiden arvojen vaalimista, vaan myös tehokasta tasa-arvon edistämistä. Perheystävällisellä johtamisella voidaan varmistaa, että työntekijöillä on elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus edetä vaativiinkin työtehtäviin.”
Hyvällä johtamisella voidaan varmistaa, että työkuorma pysyy kullekin sopivana. Vaikka työpaikalla virallisesti ohjeistettaisiin normaalipituisiin työpäiviin, saattaa työpaikan kulttuuri ohjata tekemään pitkää päivää. Erityisesti, jos työtä on paljon ja tulostavoitteet ovat kovat, työkuorman kanssa voidaan helposti pyrkiä selviytymään yksin. Pitkän päivän tekemistä saatetaan jopa ihannoida.
“Olisi tärkeää, että työpaikoilla vallitsee avoin keskustelukulttuuri, jotta oman esihenkilön kanssa voi tarkastella työkuormaa ja tarvittaessa priorisoida tekemistä”, Moore huomauttaa.
Moore kannustaa työyhteisöjä kehittämään organisaation kulttuuria perhe- ja arkiystävällisemmäksi. Esihenkilöiden ja johtajien on tärkeää itse toimia esimerkkinä työn ja perheen yhteensovittamisesta. “Johtaja, joka lähtee hakemaan lapsia päiväkodista ajallaan eikä lähettele sähköposteja yömyöhään, antaa myös itse viestin siitä, että hyväksyttävää tehdä työtä niin, että arjen kokonaisuus säilyy tasapainossa.” Moore jatkaa.
Työnantajilla on lakisääteinen velvoite edistää tasa-arvoa, mutta pakon sijaan tasa-arvon edistäminen kannattaa nähdä mahdollisuutena.
“Työhyvinvoinnin ja jaksamisen haasteet ovat aikamme vitsaus. Kun kaikilla työyhteisön jäsenillä on mahdollisuus toimivaan arkeen ja sujuvaan työn ja perheen yhteensovittamiseen, vältytään kuormittumisilta ja uupumisilta, ja työstä tulee tuottavampaa. Tämä on ehdottomasti työnantajan etu”, Moore summaa.
Mothers in Business (MiB)
