Kaikki tiedämme liikunnalla olevan myönteisiä terveysvaikutuksia. Liikunnasta voi olla myös kielteisiä terveysvaikutuksia jos liikuntaa harrastetaan liian paljon, liian kovalla vastuksella tai itseään kuuntelematta.
Terveyttä ajatellen liikunnan olisi parasta olla säännöllisesti tapahtuvaa sekä hieman kuormittavaa.
Terveyttä edistäviä vaikutuksia ei saavuteta pelkällä hyötyliikunnalla kävelemällä
Jos verrataan liikunnan toistuvuutta ja kuormittavuutta, terveyden kannalta toistuvuus on parempi vaihtoehto. On parempi vaihtoehto hölkätä useamman kerran viikossa kuin pikajuosta kerran viikossa.
Jotta liikunnalla olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia, sen tulisi olla itselle mieluista ja sen tulisi kohottaa mielialaa. Terveysvaikutukset eivät toteudu jos liikuntaa harrastetaan hampaat irvessä, verenmaku suussa sen vuoksi, että on pakko.
Mistä johtuu, että liikkumisemme on vähentynyt jos vertaamme vuosikymmenen taaksepäin?
Ehkä ympäristömme ja elämäntapamme ovat muuttuneet. Työtapamme ovat muuttuneet, yhä useampi istuu liikaa työssään, fyysisen työn sijasta. Kuljemme autolla tai joukkoliikenteen välineillä kävelyn ja pyöräilyn sijaan.
Usein liikunnan harrastaminen aloitetaan jo lapsena. Lapset liikkuvat luontaisesti aikuisia enemmän. Leikit ovat lapsen työ ja leikkien lomassa tulee huomaamatta kirmattua edestakaisin pitkiäkin matkoja.
Monesti lapsena opittu liikkuminen jää elämäntavaksi. Aina näin ei ole. Liikunta saattaa jäädä vähälle teini-iässä, kun muut asiat alkavat kiinnostaa enemmän.
On tärkeää muistaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä muutosta liikuntatottumusten suhteen. Vaikka edellisestä liikunnanharrastamisesta olisi aikaa liikaa, voi aina aloittaa uudelleen!
Liikunnan harrastaminen vaikuttaa meihin monin tavoin. Liikunnalla on yhteys kaikkiin hyvinvointimme osa-alueisiin. Liikkuminen ylläpitää fyysistä terveyttämme, sillä on myönteisiä vaikutuksia myös psyykkiseen terveyteen sekä se edistää sosiaalista kanssakäymistämme.
Miten liikunta edistää fyysistä terveyttämme?
Liikkumisen ansiosta saat vahvemmat luut, suuremmat lihakset, notkeammat nivelet sekä paremman koordinaatiokyvyn ja tasapainon. Liikunnan vaikutuksesta sydänlihaksesi vahvistuu, keuhkosi toimivat tehokkaammin ja verenkiertosi on vilkkaampi.
Kaikki tiedämme, että painonhallinnassa liikunnan merkitys on keskeinen. Liikunnan harrastaminen alentaa myös verenpainetta ja parantaa veriarvoja. Ihmisellä joka harrastaa liikunaa on pienempi riski sairastua esimerkiksi diabetekseen, nivelrikkoon, syöpään tai masennukseen. Liikunnan harrastaminen on aika helppo tapa ennaltaehkäistä monia vakaviakin sairauksia.
Mitä vaikutuksia liikunnalla on psyykkiseen terveyteemme?
Liikunta vaikuttaa itsetuntoomme kohottavasti. Liikunnan ansiosta saatamme katsoa itseämme peilistä armollisemmin, minäkuvamme on myönteisempi. Liikunnan harrastaminen vähentää stressiä ja helpottaa masennus- sekä ahdistusoireita. Liikunta edistää vuorovaikutustaitoja. Meidän on helpompi olla kanssakäymisissä toisten ihmisten kanssa. Taito ottaa toiset huomioon kehittyy sekä sääntöjen noudattaminen on helpompaa.
Jos mietimme liikunnan vaikutuksia oppimiskykyyn, voimme todeta, että opiskelevan ihmisen kannattaa pänttäysten välissä käydä pienellä lenkillä. Liikunta nimittäin parantaa tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä, muistia, aisteja sekä hahmotamme asioita paremmin.
Luettavaa

Aamuvenyttelyrutiini: Kuinka aloittaa päivä joustavasti

Liikunnan ja mielenterveyden yhteys

Hiihto, jääkiekko ja luistelu: Näin harrastat liikuntaa talvella

Parhaat liikunnalliset aktiviteetit perheille

Paranna Cooperin testiä monipuolisella harjoittelulla

Kuntotestit: Kuinka mitata fyysistä kuntoasi ja seurata kehitystäsi

Personal trainerin tärkeys painonhallinnassa

Mielenterveys ja hyvinvointi: kuinka huolehtia päästäsi liikunnalla

Haluaisitko liikuntaan vaihtelua? Kokeile näitä
