Kiireen keskellä on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi

Kaksi lappilaista hanketta, joilla on yhteinen missio: tukea työntekijöiden hyvinvointia ennakoivasti työssä sekä vapaa-ajalla. Hankkeiden takana on laaja yhteistyöverkosto.

Ennakoivalla otteella johdettu työyhteisö tai urheiluseura saa tulevaisuudessa entistä enemmän tekijöitä riveihinsä. Työhyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa, että kaikki yksilöt pystyvät antamaan parastaan. Näin uskovat kahden ESR-rahoitteisen, lappilaisen hankkeen projektipäälliköt Maarit Kaarela-Mustonen sekä Soili Lehtinen.

Jokainen viherpeukalo sen tietää: kun puutarhan pohjatyöt on hoidettu huolella on istutuksilla parhaat edellytykset kukoistaa. Sama pätee työyhteisöihin ja urheiluseuroihin.

Tämä on kantava teema kahdessa lappilaisessa hankkeessa. ENJOY (Hyvinvointia henkilöstölle ennakoivalla johtamisella) -hankkeessa, jonka pääkohteina ovat Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä REDU ja Rovaniemen kaupunki sekä Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen -hankkeessa, jonka keskiössä ovat REDU ja Santasport Lapin Urheiluopisto.

– On tärkeää, että yksilö saa toteuttaa työtään omilla vahvuuksillaan ja toisten tukemana – ympäristössä, jossa on fyysisesti sekä henkisesti hyvä olla. Hankkeiden tukemana toimijat ovat sitoutuneet kehittämään keinoja henkilöstön hyvinvoinnin tueksi, linjaa ENJOY-hankkeen projektipäällikkö Maarit Kaarela-Mustonen.

Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen -hanke tähtää siihen, että urheiluseurojen toimintaa ja vapaaehtoistyötä alettaisiin organisoida ja johtaa tehokkaammin.

– Seuratyössä toimii monenlaisia ihmisiä ja usein palkattuja työntekijöitä on vain yksi. Siksi on tärkeää miettiä, miten kaikkien hyvinvoinnista voidaan pitää huolta, summaa hankkeen projektipäällikkö Soili Lehtinen.

Hyvinvoinnin työkaluja

Entä millaisia tuloksia hankkeet ovat tuottaneet? ENJOY-hankkeessa organisaatioille on luotu erilaisia mittareita, jotka tarjoavat esihenkilöille ja johdolle viitteitä työyhteisön arjesta ja henkilöstön kokemuksista. Mittaristo on paitsi numeraalista, myös kokemuksellista: tietoja on kerätty niin päiväkirjatoiminnan kuin työpajojen kautta useista kohteista. Hankitun tiedon pohjalta organisaatioille luodaan työkirja, joka kokoaa yhteen hyväksi todetut toimintamallit ja mittarit sekä muun työhyvinvointia edistävän annin.

”Jokaisen tulisi kokea itsensä merkitykselliseksi yhteisössään.”

– Toiveena on, että toimintamallit jäisivät elämään hankkeen jälkeen helpottaen työtä, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta organisaatioissa. Työkirja on arjen työkalu, joka muistuttaa organisaatioita yhteisistä suuntaviivoista. Lapin yliopisto on ollut tässä tärkeä osatoteuttaja, Kaarela-Mustonen kertoo.

Vastaavia menetelmiä on hyödynnetty ja toimintamalleja kehitetty myös seuratyöhön keskittyvässä hankkeessa. Seuratyön organisointisovellus Seuraopas tarjoaa seurojen työntekijöille eväitä toiminnan organisointiin ja työhyvinvointiin. Seurahyvinvoinnin työkalupakki tulee käyttöön joulukuussa.

– Hankkeen kohderyhminä ovat Lapin alueen urheiluseuraorganisaatioiden johto ja urheiluseuroissa työskentelevät henkilöt. Pilotointiryhmänä ovat olleet hankkeen kumppanuusseurat ympäri Lappia, Lehtinen kertoo.

Positiivinen työilmapiiri

Työhyvinvointi on laaja kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Sitä tukevat osaltaan myös vahvasti hyvä johtaminen, työilmapiiri, ammattitaito sekä asuinympäristö. Lapissa käynnissä
olevat ESR-rahoitteiset hankkeet muistuttavat, että työhyvinvointi rakennetaan yhdessä.

– Esihenkilöt ja johto voivat vaikuttaa siihen, että yhteisön ilmapiiri on avoin keskustelulle. Kiireen keskellä on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. Tämä lisää motivaatiota, yhteisöllisyyttä ja positiivista työilmapiiriä. Merkitystä on myös asuinympäristöllä: Lapin luonto on ehdottomasti yksi hyvinvointivaltti, Kaarela-Mustonen toteaa.

Ennakoiva johtaminen on yksi keino työhyvinvoinnin buustaamiseen. Kun työyhteisön tai urheiluseuran kehityskohdat tunnistetaan ja tunnustetaan ajoissa, niihin voidaan myös puuttua ennakoivasti.

– Seuratyöhön hakeudutaan usein siksi, että se on harrastus ja intohimo. Mutta mikään vapaaehtoistyö, sen enempää kuin palkkatyökään, ei saisi johtaa uupumukseen. Sekä työpaikoilla että urheiluseuroissa on tärkeää, että jokainen kokee itsensä merkitykselliseksi yhteisössään, Lehtinen kiteyttää.

TEKSTI MARIA PALDANUS  KUVAT MARKUS TORVINEN