Osa korona-ajan pidempiaikaisista vaikutuksista havaitaan vasta akuutin pandemiavaiheen jälkeen.
- Suomalaisista naisista 48 % katsoo, että koronapandemia on lisännyt naisiin kohdistuvaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa heidän kotimaassaan. Koko Euroopan tasolla luku on 77 %.
- Suomessa 36 % vastaajista sanoi pandemian vaikuttaneen kielteisesti työ- ja yksityiselämän tasapainoon (EU-tasolla näin sanoi 44 %). Oman tulotason heikkenemisestä kertoi 22 % Suomessa (EU-tasolla 38 %).
- Pandemiasta johtuvat rajoitukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti naisten mielenterveyteen. Sulkutilat ja liikkumiskiellot vaikuttivat Suomessa 31 prosenttiin naisista (41 % EU-tasolla) ja tapaamisrajoitukset 26 prosenttiin (EU-tasolla 38 %).
Naiset vaativat meppejä torjumaan erityisesti ihmiskauppaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä sekä naisiin kohdistuvaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Myös palkkaeroihin pitää puuttua.
Euroopan parlamentti tilasi 8. maaliskuuta vietettävän kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi kyselytutkimuksen, jonka kaikki vastaajat olivat naisia, ja jossa arvioitiin pandemian vaikutusta naisten elämän eri aloihin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat pandemian vaikuttaneen merkittävästi naisten työ- ja yksityiselämään. Myös naisiin kohdistuva väkivalta on tutkimuksen perusteella lisääntynyt selvästi.
Väkivalta
Suomalaisista naisista 48 prosenttia kokee, että koronapandemia on lisännyt naisiin kohdistuvaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa Suomessa. Koko Euroopan tasolla jopa 77 prosenttia on huomannut väkivallan lisääntymistä; Kreikassa tätä mieltä on jopa 93 prosenttia vastanneista ja Portugalissa 90 prosenttia.
Suomalaiset naiset mainitsivat useita tärkeitä toimenpiteitä, joilla naisiin kohdistuvaan väkivaltaan voidaan puuttua: helpotetaan naisiin kohdistuvan väkivallan ilmoittamista, myös poliisille (65 %), lisätään naisten mahdollisuuksia hakea apua, esimerkiksi auttavia puhelimia (44 %), lisätään naisten taloudellista riippumattomuutta (37 %) ja puututaan verkkohäirintään (36 %).
Taloudelliset seuraukset
Suomessa reilu kolmannes vastaajista, 36 %, sanoo pandemian vaikuttaneen kielteisesti työ- ja yksityiselämän tasapainoon (EU-tasolla näin sanoi 44 %). Oman tulotason heikkenemisestä kertoi 22 % Suomessa (EU-tasolla 38 %).
Mielenterveys
Naiset katsovat yleisesti, että pandemian torjuntatoimet ovat vaikuttaneet merkittävästi heidän mielenterveyteensä. Pandemian puhkeamisen jälkeen naiset ovat olleet huolissaan siitä, etteivät voi tavata ystäviä ja sukulaisia. Suomessa jopa 60 prosenttia naisista mainitsi tämän (EU-tasolla 44 %). Ahdistuksesta ja stressistä kertoi Suomessa 34 prosenttia (EU-tasolla 37 %) ja yleisistä tulevaisuudenhuolista 22 prosenttia (EU-tasolla 33 %).
Mitä naiset odottavat Euroopan parlamentilta?
Suomalaisten naisten mukaan Euroopan parlamentin tulee puuttua ensisijaisesti seuraaviin ongelmiin: ihmiskauppa sekä naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö (65 %), heikommassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen tilanne (49 %), naisten ja miesten välinen palkkaero ja sen vaikutus urakehitykseen (47 %) sekä naisiin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta (44 %).
Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola kommentoi tutkimustuloksia näin:
”Naiset ovat joutuneet kärsimään eniten koronapandemian seurauksena. Se on iskenyt heihin henkisesti ja myös taloudellisesti. Tämän on loputtava. Euroopan parlamentti tekee töitä muutoksen eteen.”
Parlamentin tasa-arvoasioista vastaavan FEMM-valiokunnan puheenjohtaja Robert Biedroń sanoi: ”Eurobarometrin tulokset vahvistavat sen, minkä jo tiesimme: koronapandemia on vaikuttanut suhteettoman paljon tyttöihin ja naisiin, lukemattomilla eri tavoilla. Sukupuolittunut väkivalta ja hoitovastuut ovat lisääntyneet, naisvaltaiset alat ovat kärsineet taloudellisesti ja työsuhteiden epävarmuus on lisääntynyt. Kriisit voivat samalla olla mahdollisuuksia: elpyessämme voimme luoda parempia rakenteita, joten naisten tulee olla elpymisen keskiössä. Tämän eteen me teemme töitä.”
Taustatietoa
Euroopan parlamentti tilasi kansainvälisen naistenpäivän (8. maaliskuuta 2022) kunniaksi vain eurooppalaisille naisille kohdennetun kyselytutkimuksen, jonka tarkoituksena oli mitata paremmin eri sukupolviin, maihin ja sosiodemografisiin ryhmiin kuuluvien naisten näkemyksiä koronapandemian aikana.
Flash-eurobarometrin toteutti IPSOS. Haastatteluja tehtiin 25.1.–3.2.2022 EU:n 27 jäsenmaassa yhteensä 26 741, joista Suomessa tehtiin 1 043.
EU-tason tulokset on painotettu kunkin maan väkiluvun mukaan.
Tiedot ja raportti kokonaisuudessaan löytyvät täältä.
Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
